lauantai 21. joulukuuta 2013

Otetta tiukemmaksi

Meillä on ollut aika tylsää nyt joulukuussa. Ensinnäkin, ei olla päästy riekkumaan lumessa kuin kerran, kun lunta oli vaan niin vähän aikaa ja toisekseen meidän kuljetuskalustomme corolla meni lakkoon yks ilta kun oltiin juuri lähdetty kohti metsää. Siinä sitten odotettiin tienposkessa hinausautoa. Onneks oltiin lähellä kotia, niin jatkettiin siitä sitten kävellen lenkin kautta kotiin. Hinausauton kuskille huudettiin oikein kolmissa mudein, et se ei saa sit varastaa meidän corollaa, mut Kotiorja antoi sen kuitenkin viedä corollan, kun ei sillä päässy enää ajamaankaan. Sepä olikin sitten parisen viikkoa korjauksessa ja me ei päästy paljon yhtään treenaamaan. No, mut mä olen sit terästäny hiukan otettani useammalla saralla.


Yhtenä päivänä tajusin, että meillä on ollu tää sama sohva jo varmaan kuus vuotta ja päätin vihdoin korkata sen. Kotiorja ei tykänny yhtään kun maistoin vähän yhtä kulmaa. Täytyy jatkaa joku toinen kerta, kun nyt se vahtii sitä hiukan liian tarkkaan. 

Kotiorja ja muut omasta mielestään vitsikkäät mudi-ihmisiksi itseään kutsuvat ovat keksineet häväistä koko mudiyhdyskunnan. Olivat painaneet pipoja, joissa on kuva räyhäävästä mudista. Tämä menee jo liiallisuuksiin. Lauman puollustaminen on kunnia asia monelle meistä, eikä siitä tarvitse alkaa irvailemaan. Kehoitan nyt kaikkia teitä mudilukijoita ryhtymään toimiin asian suhteen, itse aloitin jo ja ottakaa esimerkkiä!


Jekku on kasvanut mielestään isoksi pojaksi. Olen opettanut nulikkaan repimistaisteluissa. Se on olevinaan niin cool, että pitää vaan rätistä kiinni, kun meitsi tempoo kunnolla. Mut kylläpähän irroittaa otteensä, kun otan tiukemman ilmeen ja latelen sellaiset kirosanat, mitä toi kakara ei ole edes vielä eläissään kuullu. Sentään jotain vaikutusvaltaa meitsillä vielä.


Tänään päästiin painelemaan metsässä täysillä ja löysin ihanan paskakasan, josta otin kunnon tuoksut ja maalaukset turkkiin. En tajuu, et miks Kotiorja pesi mun vaivalla hankittuja hajusteita metsässä sammaleella ja kotona shampoolla ja totesi, et onneks ei sentään ollu ihmisen. Ei se ymmärrä koiranelämästä juuri mitään. Vähän tuli kroppa kipeäksi juoksemisesta ja loppumatkan himmailin Kotiorjan perässä. Ei oikein parin viikkon takaiset osteopaatin hoidot tällä kertaa auttaneet.

Hyvää joulua kaikille! Muistakaa olla tarkkoina, niin varmasti saatte varastettua palan kinkkua ja piparia (pipari on parasta sinihomejuustolla!).