Hakukokeessa

Viime sunnuntaina käytiin tämän vuoden ekassa hakukokeessa. Kotiorja oli ajatellu, että meikän kunto alkais jo riittämään kolmosen hakuradalle.

Koe oli pieni ja oikeestaan se oli rotuottelu, kun mukana oli Veikko-mudi (ihan ok jätkä) ja kaksi dopparia. Vettä oli tullu taivaan täydeltä koko yön ja koepaikan hiekkakenttä oli aikamoisen märkä ja lätäkköinen. Tottis oli eka ja meitsi tietty taas numerolla 1. Aika hyvällä fiiliksellä lähdin, ilmoittautumisessa oli pakko huomauttaa sille dopsulle, et sä et jätkä sit tuu mun alueelle, niin kuin se yks aussi on tos pari kertaa tullu. Ihan pienen "puh" sanoin vaan. Juur kun oltiin asettumassa aloituspaikkaan, niin joku mudin vihaaja ampus ihan meitsin takana. Siis huhhuh hei, turha siinä on sit selitellä, et "oho, testasin vaan asetta", kun on oikeesti meinannu päästää pienen viattoman mudin päiviltään. Noo, me sit alettiin tekee sitä tottista. Ajattelin, et täytyy vaan pysyä tosi eläväisen näköisenä, et se ampuja ei ajattelis, että vielä kituu, hoidetaan homma loppuun. Niinpä mä vähän sit aina liikkeiden välissä riekkusin ja hypin Kotiorjaa päin ja meilkein sen syliin. Ja siis ihan vahingossa repäsin sitä numerolappua siinä pari kertaa, ja sitäpaitsi se oli jo valmiiks revenny! Ja joo, se kenttä oli sit märkä, ni luuletteko, et olisin kastellu takapuoleni siihen?? En tod. Ihan hyvin pystyy kapulanki luovuttamaan seisaaltaan. Vikana sit paikallaoloon ja siinä muistin sit yhden tokokokeen vuosien takaa, kun koirat laitettiin riviin ja sit alko pauke. Tämän kamalan takauman vuoksi en jäänyt sinne arvuuttelemaan, et tähtääkö joku kohta taas mudia päin. Tottis meni siis penkin alle, sanoi Kotiorja. Pisteet 60.

Kotiorja halus kuitenki lähtee kattoo millä mallilla haku on, kun ei tosiaan oo käyty hakukokeessa yli vuoteen. Ja meitsi ekana radalle. Maasto oli aika vaihtelevaa ja vasemmalla puolella jonkin verran nousua. Mut hei, ne olikin tehneet hyppyradan. Ekat 150 metriä alueesta oli täynnä kaadettua rankaa ja meitsi joutus etenemään hyppimällä. Aika hyvin siinä vetelin Kotiorjan ohjeiden mukaan puolelta toiselle. Sit löytys eka ukko. En viitsiny vetää ihan täysillä näytölle, kun kyl mä jo tiedän, et ei ne kokeessa palkkaa. Ja yhtäkkiä kesken matkan meikä niinku unohti, et mitä olin tekemässä. Siinä sit taas törötettiin keskellä metsää, kunnes tuomari käski palaamaan keskilinjalle. Siit sit hain rullan uusiks ja samassa kohtaa meinas taas unohtuu. Muistin sit kuiteski ja menin näytölle. Jatkettiin hommia, mut meikä väsys siihen hyppimiseen ja söin vähän heinää välipalaks siinä välillä. Kotiorja ei tykänny, vaan laitto meikää sit aina uusiks ja sit mä meninkin niitä laatikoita, mitä se haluu. Toka ukko löytys ja sinne menin vähän reippaammin. Kolmannen, takakulman ukon bongasin jo aika kaukaa. Mut siin oliki matkalla sellanen ihana peuranpaska, jota jäin maistelee. Kotiorja karjas ja mä ihan säikährin ja lähdin vetää täysillä näytölle. Tuomari tykkäs meitsin risteilystä radan alussa, mut muuten ei tykänny työskentelystä, kun en aina lähteny sit kerralla kauas ja sit tuli se valeeksi luokiteltu. Kotiorja sai sanomista liinan käytöstä. Ilmaisuista meitsi sain tähän saakka huonoimmat pisteet ikinä, 3, 7, 3. Olis tarvinnu mennä määrätietosemmin ja maalimiesmotivaatiossa on suuria puutteita ja lisäks häiriköin ukkoja, kun ihan vähän vaan kävin kaikkia moikkaamassa, kun olis pitäny olla hallinnassa. Mut siis hei, kysynpähän vaan et mikäs on ihmisten motivaatio tehdä töitä, jos tietäs ettei palkaa tule, jos noin niinku vertaa siihen, että tulee palkka. Saanen veikata, et kovin moni ei juoksis kieli vyön alla, jos palkka ei juoksis! Pisteet hausta 142.

Otettiin vielä esineet, kun Kotiorja halus päästä kokeilee suopursu pohjaa. Olikin aika hajujen maailma. Kaksi esinnettä ehdin nostaa. Sanomista tuli, kun en hilpassu takaosan ryteikköön, ennen kuin olin tsekannu koko etuosan. Aloinhan mää sinne laajentaa, mut sit loppus aika. Pisteet esineistä 21.

Oli aika raskas rata, vaik mä kaikista kovin oonki. Kotiorja mietti kotimatkalla, et vieläkö se jatkais meitsin kanssa tätä hommaa. Mut johan se on nyt ehtiny jotain treenejä sopimaan :) Veikko vetäs koularin HK2 mageesti ykköstuloksella!

Maanantaina käytiin Peetsa Vilanderilla, kun Kotiorja on sitä mieltä, et meikä ei sais enää kurmuttaa ja kiusata Liinua. Sai mokoma vahvistusta ajatuksilleen ja pontta yrittää esittää, että ei olis orja. Et nyt sit kärvistellään. Liinua siellä vähän samalla testailtiin, se meni ihan ok. Ei ollu menny niin tolaltaan kuin luonnetestissä. Saas kattoo mitä tästä tulee. Onhan toi Orja mulle ennenkin tämmöstä ruotuun laittamista pitäny, mut aina mä oon vaan uudestaan kiipiny omalle paikalleni.

PS. Ellin pikkusnakussa taitaakin olla ainesta. Pikkulikka pisti kunnon rähinät käyntiin, kun sen karvoja ajeltiin, täytyy myöntää et meikä kiinnostu siitä ipanasta siinä ekaa kertaa.  Joutus se sit nöyrtymään, mut hyvältä kuulosti.