sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Iloista tokoilua

Tänään meikäpojalla oli oikein tehopäivä. Oikeestaan se alkoi jo eilen, kun käytiin Jokioisilla ajaa jälkee pellolla. Siel oli noit mun isosisaruksii ja sit sisko Hipsu ja mää. Ajettiin kaikki tosi superisti. Mä sain ottaa sit vielä pienet hakutreenitkin, melkein tajusin mitä piti tehdä, no mul oli ainakin kivaa :)

Tänään aamulla suunnattiin TSAUn hallille. Siel ei ollukaan aksaesteitä, vaan kouluhommia. Eka mentiin paikallaoloon. Mun viereen parkeeras sellainen hemaiseva neiti buudeli, joka alkoi sit tietty heti heittää flirttii, mä sille et "Joo joo, I'm your man, mut hoidetaan tää paikallaolo ekaks". Se jätti mun viekottelut sit, mut alkoi käydä levottomaks, ens sit tiedä, et luuliks se et annoin pakit, kun sen oli niin vaikee olla siinä sit ja se alkoi liikehtiä istumaan ja seisomaan ja istumaan ja maate ja sit se päätti lähtee sen toisella puolella olevan böönan luo ja ne mimmit alko leikkii. Sit mä en voinu enää jäädä siitä hauskanpidosta paitsi. Iitu ei tykänny ja tuli heti ottaa munt pois. Saatiin uusinta lupa, mut päätettiin et tehdään yksilöliikkeet eka.

Meikä meni hyvällä fiiliksellä kehään ja ekana tehtiin seuraaminen hihnassa. Iitu ei mokaillu yhtään, saatiin kymppi! Sit sama ilman hihnaa, siinä lopussa meikä vähän sekos ja menin täyskäännöksessä epähuomiossa Iitun oikealle puolelle ja hetken kesti et löysin perusasentoon, saatiin 8 pistettä. Maahanmenossa olin hiukan hidas, saatiin kasi. Luoksetulossa mulle kävi se vanhanaikainen, et odotin niin paljon sitä laukkaosuutta, että käskyä odotellessa epähuomiossa valahdin maahan, tästä 8 pistettä myös. Seisominen meni aikas kivasti, jostain tuomari nappas pisteen, eli saatiin 9p. Hyppy oli muuten täydellinen, mut ihan snadisti keulin siinä perusasentoon siirtymisessä, pisteet 9.

Sit mentiin uusiks paikallaoloon. Mä siinä sit heti kattelin, et kumpi näistä böönista lähtee eka ja kun kumpikaan ei lähteny, niin mä päätin tehdä aloitteen. Virhe. Iitu haki munt heti pois. 0 pistettä. Ai ni luoksepäästävyydestä sain kympin, oli ihan paikallani, en kauheesti tykänny siitä, et se äijä tuli siihen sillain moikkailee. Kokonaisvaikutuksesta saatiin 9 pistettä.

Yhteensä siis 147 pistettä. Nyt sit kuulemma treenataan paikallaoloa taas lisää ja siihen keksitään mitä erilaisimpia häiriöitä.

Iitu mietti, et riskillä laitto mun nimeks Jekku, mut onneks oon virallisesti Pikkuhukka, ni oon niin kiltti ja iloinen. Meillä oli yksilöliikkeissä kyllä tosi kivaa kehässä tänään :)

Kokeen jälkeen haettiin tädit ja mentiin jäljelle. Iitu teki meille kaikille jäljet pellolle ja sit käytiin lenkillä. Lenkin jälkeen Iitu meinas et se laittaa meikän paikallaoloon ja häiriköi sitä paikallaoloa Mantan kanssa. Vaan Mantapa keksi huipun jutun. Heti kun meiltä oli pannat irti, niin se huus mulle et "nyt Jekku mennään ajaa jälkiä, täysillä karkuun!!". Lähdettiin juoksee ihan täysillä kohti Liinun jälkeä. Iitu huus ihan hirveesti, niin mä palasin autolle. Manta ei palannu. Iitu suuttu ihan hirveesti ja lähti juoksee Mantan perään karjuen. Mää juoksin kans sinne pellolle. Manta oli vetäny jo Liinun jäljen lopusta kasan nameja ja paineli jälkeä syöden aina välillä sieltä. Iitu karju sitä maahan, mut se ei totellu (mä tottelin), ennen kuin oltiin jo aika lähellä, silti se lähti siitä vielä pari kertaa ihan täysillä. Huh, oli kyl hurjaa menoa, Manta on niin rohkee ja villi. Mä jäin sinne pellolle maahan, kun Iitu lähti viemään Mantaa autoon. En uskaltanu liikkuu, kun Iitu oli niin hurjana. Sit Iitu huus mulle et "Tuu Jekku vaan" ja mä seurasin sit niiden takana ihan helpottuneena. Ja kaiken tän jälkeen Manta vaan silmät loistaen hoki, et "Manta on viisas, Manta on nopee, Mantan hoksottimet toimii" ja sit läksytti mua, kun en lähteny sinne rosvoretkelle mukaan, vaan tottelin Iituu.

Iitu sit rauhoittui hetken ja sen jälkeen mentiin mun jäljelle. Mulle oli tehty serpentiiniä, oli aika haastavaa, kun tuuli jonkinverran. Oli keppejäkin, neljä, mä ilmasin ne ja sain palkkaa. Liinu ajoi oman jälkensä kuulemma hienosti, vaikka Manta-täti ja Iitu olivat kävelleet sen päältä ja Manta syöny loppupalkan. Manta oli vetäny oman jälkensä aivot ihan surraten ja melkein takajalat tutisten, häntä koipien välissä keskittyen.

Käytiin välillä nopsaan kotona ja sit mentiin vielä valssitreeniin. Mä vedin hyvin ja täysillä, Iitu oppii ehkä kans joskus ja joku kohta sujuikin jo jotenkuten. Mut se sanoi et parasta oli olla just meitsin kanssa valssinpyörteissä. Oon Iitun Kultapoika <3

Kuvassa oon Pian kaa PK-rotumestiksissä. Mä osallistun niihin sit isona poikana. Olin mää kyl jo toko-rotumestiksissä, niistä onki unohtunu kirjottaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti